Uunibanaanit

Tauko... ärsyttää tämä tietokoneetta oleminen. No, jospa asiaan olisi tiedossa parannusta jossain vaiheessa.

Fazerin joulukalenterista oli epähuomiossa jäänyt pari viimeistä luukkua avaamatta. Joo, kyllä näin voi käydä. En yleensä syö mitenkään erityisen paljon suklaata ja taas opittiin että turha mun on sitä suklaajoulukalenteriakaan ostaa kun en edes muista luukkuja avata.

Sitten olin ostanut pari banaania, vaikken erityisemmin pidä banaanista. Miksi sitten ostaa banaaneja? Niinpä, hyvä kysymys. Kuoret alkoivat uhkaavasti osoittaa jo mustumisen merkkejä, joten jotain oli pakko keksiä. Uunibanaani iltapalaksi kuulosti jo todella hyvältä ratkaisulta. Tutkin netin ihmeellistä maailmaa ja ohjeita oli taas vaikka minkälaista. Päätin tehdä kolmea erilaista uunibanaanikokeilua. Fazerin joulukalenterin luukun takaa paljastui obduktion jälkeen sitruunatäytteinen maitosuklaapala, joka sopi erinomaisesti uunibanaanisuunnitelmiini.

Uunibanaanit kolmella tavalla (2-4 annosta)

2 banaania
Margariinia uunivuoan voiteluun
Suklaata (mikä tahansa suklaa periaatteessa käy), 1 konvehti riittää
Hunajaa
Vaaleaa siirappia

Voitele uunivuoka. Kuori ja puolita banaanit. Koverra kahdesta puolikkaasta hieman pois. Laita hienonnettua suklaata koloseen. Kuorruta yksi banaanin puolikas hunajalla ja yksi siirapilla. Kypsennä 225 asteessa noin 15 minuuttia (itselläni taisi olla aika paljon pidempäänkin, makuasia). Tarjoile välittömästi, halutessasi vaniljajäätelön kanssa.

Mangokana

Ostin lähikaupasta pari eteläamerikkalaista mangoa. Isä oli oikeassa, niiden maku ei ole yhtä makea kuin aasialaisten mangojen, mutta harvoinpa täällä pohjolassa on kaupoissa aasialaista mangoa, tai en ainakaan itse ole nähnyt. Aloin sitten pohtia mitä niistä mangoista tekee. Vaikka eipä siinä, ihan hyvin ne kuorittuina ja pilkottuinakin maistuivat.

Eksyin taas reseptitaivaan sivuille kiinalaisen ruoan osioon ja löysin reseptin mangokanasta. Sitä oli pakko kokeilla.

Lopputulos oli mielenkiintoinen. Ei paha, mutta... ehkä se olisi kaivannut sitä aasialaista mangoa kuitenkin. Mutta tässäpä ohje.

Mangokana (2 annosta) (ohje: Reseptitaivas)

250 g maustamattomia broilerisuikaleita
½ kypsä mango suikaleina
½ punainen paprika suikaleina
½ keltainen paprika suikaleina
1½ kevätsipulia pilkottuna
½ chili pieneksi pilkottuna
1 valkosipulinkynsi pieneksi pilkottuna
1 rkl soijakastiketta
öljyä

Kastike:
1 dl vettä
1½ rkl riisiviinietikkaa
1 rkl ruokosokeria
1½ rkl ketsuppia
½ rkl maizenaa
suolaa ja pippuria

Sekoita kastikkeen ainekset. Jätä maustumaan vähintään ½ tunniksi. Suikaloi ja pilko kasvikset. Kuumenna wok-pannu. Kypsennä chili, valkosipuli, ja kanat öljyssä. Lisää soija joukkoon. Siirrä kypsennetyt kanat sivuun. Lisää pannulle hieman öljyä ja kuullota paprikat ja sipulit pehmeiksi. Lisää joukkoon kanat ja viipaloitu mango. Freesaa minuutti (minä kyllä freesasin hieman pidempäänkin, mutta tuokin voinee riittää jos pannu on tarpeeksi kuuma). Lorauta kastike sekaan. Sekoita wok-aineksia koko ajan. Kun kastike kiehahtaa, ota levyltä ja tarjoile.

Tarjoiluun voi lisätä basmatiriisiä. Omana viinisuosituksenani El Condor Torrontes Chardonnay.

Paprikamunakas

Viikonloppuaamuna teki mieli jotain muutakin kuin ainaista jugurttia (ja koska croissant on helppo aamiainen niin siitäkin on tullut enemmän tapa kuin harvinainen herkku, vaikken sitäkään laita pahakseni, Keski-Euroopassa asuessani oli myös yleistä käydä aamulla hakemassa leipomosta tuoreita croissanteja).

Aamiaisen vuoksi en kuitenkaan jaksanut lähteä kauppaan. Joten tutkin jääkaappini sisältöä. Kananmunia. Pari paprikaa, joista kuitenkin osa oli tarkoitettu saman illan ruokaan. Pari mietoa chilipaprikaa. Parmesanjuustoa. Avattu kuohukermapurkki.
Eli aamiaiseksi siis paprikamunakasta. Selailin vähän nettiä, ja ohjeita oli useita, mutta päätin kuitenkin soveltaa itse. Tällä reseptillä ei siis ole varsinaista lähdettä. Ehkä suurin inspiraatio oli kuitenkin täältä.

Munakkaastakin on hankala saada kaunista. Mutta hyvää se oli.

Paprikamunakas (2 annosta)

2 munaa
2 rkl kuohukermaa (maitokin käynee)
1-2 rkl oliiviöljyä
1/3 punainen paprika kuutioituna
1/3 keltainen paprika kuutioituna
1/3-1/2 punainen chilipaprika hyvin pieneksi pilkottuna (siemenet pois)
1 rkl savuchili chipotlekastiketta (joku muukin chilikastike käy hyvin ja voi laittaa myös enemmän oman maun mukaan)
(kevätsipuli tai ½ sipulikin kävisi tähän hyvin)
Mausteita oman maun mukaan (itse laitoin sitruunapippuria, ripauksen yrttisuolaa, hieman kuivattua nokkosta, yrttimaustetta, ripauksen juustokuminaa, ripauksen savustettua paprikajauhetta ja kuivattua basilikaa, tuorekin basilika käy)
Kourallinen parmesanjuustoa (lastuja tai raastetta) (tai muuta juustoraastetta)

Pilko paprikat ja chili (ja sipuli). Kuullota pehmeiksi oliiviöljyssä, laita loppuvaiheessa paistamista chilikastike joukkoon. Vatkaa munien rakenne rikki. Sekoita kerma joukkoon ja vatkaa hetkinen vispilällä hieman kuohkeammaksi. Sekoita mausteet joukkoon. Sekoita kuullotetut paprika ja chili (ja sipuli) sekä chilikastike joukkoon. Lisää hieman oliiviöljyä pannulle. Kaada seos pannulle, paista munakas miedolla lämmöllä. Paista toiseltakin puolelta. Annostele lautasille ja ripottele juusto heti päälle. Nauti välittömästi.

Tomaatti-mozzarella-makaronilaatikko

No niinpä niin... Hyvin alkaneen vuoden jälkeen tietokone päätti sanoa sopimuksen irti. Mutta ei anneta sen haitata menoa...

Pari iltaa sitten päätin käyttää edellisestä ateriasta jääneen mozzarellan loppuun. Valmiita (hyviä) ideoita kokonaisen aterian suhteen ei ollut, mozzarellahan nyt maistuu vaikka paljaaltaan tai leivän päällä. Sopivan kuuloinen ohje löytyi Herkkuja à la Marie -nimisestä blogista, joka on tullut tutuksi jo monen muunkin reseptinsä kautta.

Vähän soveltaen, jääkaapista löytyi mm. kesäkurpitsaa, hieman jo lötkähtänyt chili, pari tomaattia... Punaista lihaa on tullut syötyä viime aikoina niin paljon että välillä teki mieli ihan kasvisruokaa. Juustoraastetta minulla on aina pakkasessa 50g kokoisina annoksina. Mitään ei siis tarvinnut lähteä hakemaan kaupasta. Tällainen siitä tuli.

Annosasettelu ei ole erityisen kaunis, mutta milloinka makaronilaatikko olisi kaunis... niin, suoraan uunista otettuna ehkä.

Tomaatti-mozzarella-makaronilaatikko (4 annosta) (alkuperäinen ohje: Sekasoppa)

300g makaronia keitettynä al dente ja valutettuna (itse käytän tummaa makaronia)

Tomaattikastike:
500-600 g tomaattimurskaa
1 iso valkosipulinkynsi murskattuna
muutama kevätsipulinvarsi pilkottuna
½ kesäkurpitsa paloiteltuna
2 tomaattia paloiteltuna
½-1 chili hyvin pieneksi pilkottuna (siemenet pois)
1-1½ rkl pestoa
½ ruukkua tuoretta basilikaa pilkottuna
Sitruunapippuria
(kuivattua nokkosta ja hieman juustokuminaa)
(suolaa)

½ pakettia mozzarellaa viipaloituna tai raasteena (enemmänkin saa laittaa mutta tuo oli riittävä määrä)
100 g juustoraastetta

Sekoita tomaattikastikkeen ainekset. Mausta haluamallasi tavalla. Laita makaronit uunivuokaan ja kaada ½ tomaattikastikkeesta päälle, kääntele vähän sekaisin. Levitä loput tomaattikastikkeesta makaronien päälle. Levitä päälle mozzarellaviipaleet /-palaset /-raaste. Tähän päälle voi halutessaan vielä laittaa muutamia basilikan lehtiä. Päällimmäiseksi juustoraaste. Paista 200 asteessa n. 25-30 min (alkuperäisessä ohjeessa oli 225 astetta mutta ainakin minun uunilleni se on liikaa). Nauti.

Kokonaisella chilillä tästä laatikosta tuli yllättävän tulista, juuri minun makuuni sopivaa mutta ehkä jos arveluttaa niin kannattaa jättää chili pois tai ainakin vähentää sen määrää!

Croissant ja cafe macchiato

Tämän aamun aamiaista en varsinaisesti tehnyt itse. Mutta pakko kertoa että tuolta kaupan pakastealtaasta löytyy semmoisia 6 kpl croissant-pusseja, joista on helppo paistaa itselleen yksi croissant aamupalaksi. Rainbow- tai pirkka-merkkisiä kauppaketjusta riippuen. Uuni 175 asteeseen ja 15-20 minuuttia uunissa, sitten sopiva kahvi croissantin seuraksi...

Mun seurana oli tänä aamuna cafe macchiato, tosin taaskaan pohjalla ei ole espressoa niin kuin kuuluisi ja cafe macchiato kuuluu tarjoilla espressokupista, mutta mitä väliä. Hyvää se on näinkin. Cafe macchiatossa siis maitoa on vähemmän kuin cafe lattessa (ja latte macchiatossa taas kahvia hyvin vähän ja maitoa paljon). Croissant meinas vähän paistua yli kun unohdin vilkaista kelloa laittaessani sen uuniin... mutta pelastin sen viime hetkellä.

Cafe macchiato

½-1 dl maitoa
vajaa mukillinen vahvaa kahvia

Kuumenna maito lähes kiehuvaksi kattilassa. Vaahdota mukissa. Kaada kahvi maitovaahdon keskeltä mukiin.

Pesto-mozzarella-lihapullat ja kukkakaali-porkkana-sose

Mun mielestä ruoanlaitossa on viis asiaa, jotka sopii (yleensä) mihin ruokaan vaan. Ne on sitruunapippuri, basilika, juustokumina, mozzarella ja pekoni.

Seuraavasta ruoasta puuttuu ainoastaan pekoni. Ei sillä, se olis sopinut lihapulliin kyllä mainiosti, mutta rajansa kaikella.

Toinen mun lemppariruoanlaittosivustoista on Hellapoliisi. Sieltä kyllä löytyy ihan perusruoista vähän hienompaankin, niin ruoanlaiton kuin leivonnankin puolelta.

Tänään teki mieli mozzarellaa. Kun löysin tämän ohjeen hakusanalla "mozzarella" Hellapoliisin sivuilta, olin myyty. Tosin lisukkeen kyllä vaihdoin. Allaolevien lisäksi lautasella on höyrytettyä kesäkurpitsaa.

Pesto-mozzarella-lihapullat (ohje Hellapoliisi-sivustolta)

1dl korppujauhoja
2 dl vettä tai kermaa (maitokin käy, itse laitoin 2/3 vettä ja 1/3 maitoa)
400g jauhelihaa
½-1 ruukullinen basilikaa silputtuna
1-2 rkl vihreää pestokastiketta
ripaus suolaa
hieman pippuria
(hieman kuivattua nokkosta ja ripaus juustokuminaa)
muutama kevätsipulinvarsi silputtuna
125 g mozzarellaa pieneksi paloiteltuna

Sekoita korppujauhot ja neste, anna turvota hetki. Lisää loput aineet ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Pyörittele pellille lihapullia, paista 200 asteessa n. 15 min. Lihapullat voi myös paistaa pannulla rasvassa.

Kukkakaali-porkkana-pyre (2 hengelle)

Pieni kukkakaali
3-4 porkkanaa
Hieman suolaa ja pippuria

Keitä kukkakaalit ja porkkana. Soseuta sauvasekoittimella. Lisää joukkoon n. ½ dl vihanneksien keitinvettä. Mausta suolalla ja pippurilla.

Katkarapukeitto

Noniin, ensin varoituksen sana - ja tunnustus. Tykkään erityisesti käyttää karppaus.info -sivuston reseptejä. Niistä saa helposti muokattua kevyitä ja sopivia ja ruokiin saa uusia ideoita kun kaikkeen ei laiteta perunaa, riisiä tai makaronia. En silti missään tapauksessa ole karppaaja.

Mutta tässä nyt melko kevyestä ja helposta päästä katkarapukeitto, oi nam... Illalla kokoustamaan ja sitä ennen saunaan, ravintolan pöytä on varattu vasta yhdeksäksi, joten pakko syödä jotain pientä ennen lähtöä. Lähikaupassa, vaikka hyvin varusteltu onkin, ei tosin ollut katkarapusulatejuustoa, joten käytin tuorejuustoa, joka ajoi ihan hyvin asiansa. Rehut (= persilja) unohdin myös kauppaan, joten asetelma ei ollut ihan sitä mitä ohjeessa käskettiin ;) Niin ja ei mulla kalalientäkään ollut ja niin harvoin tulee käytettyä, että en viitsinyt ostaa. Kasvisliemellä siis mentiin.

Katkarapukeitto (2-3 annosta) (alkuperäinen ohje karppaus.info -sivustolta)

Pienehkö kukkakaali
7,5 dl vettä
2 valkosipulin kynttä
Kasvisliemikuutio (myös kalaliemikuutio käy)
100g katkaraputuorejuustoa
200g Pohjanpoika sulatejuusto 17 %
180g katkarapuja (säästä muutama tarjoiluun)

tarjoiluun:
parmesanlastuja
muutama katkarapu
(persiljaa)

Keitä kukkakaali kasvisliemessä valkosipulinkynsien kanssa kypsäksi. Soseuta sauvasekoittimella. Sulata tuorejuusto ja sulatejuusto keittoon. Lisää lopuksi katkaravut, odota että sulavat ja lämpenevät, älä keitä enää. Tarjoile.

Ruispuuro ja cafe latte

Ihanuutta on loma-aamut. Etenkin kun niitä on jäljellä... monta.

Hitaasti haudutettua ruispuuroa, melkein 2 tuntia haudutuskattilassa, ja cafe latte. Täydellisyyttä hipoen.

Ruispuuro haudutuskattilassa (1 annos)

3,5 dl vettä
1 dl ruisjauhoja
ripaus suolaa

Laita haudutuskattilaan vesi ja ruisjauhot. Hauduta pienellä lämmöllä 1,5-2 h. Lisää suola.

Cafe Latte (1 annos)

Lämmitä kattilassa lähes kiehuvaksi 1-1,5 dl maitoa (itse käytän kevytmaitoa). Vaahdota maidonvaahdottimella. Laita kahvikuppiin n. 1-1,5 dl vahvaa kahvia ja lusikoi maitovaahto päälle.

Alkuperäisessä cafe latte -ohjeessa käytetään pohjalla espressoa ja päällä reippaasti, 2-3 dl maitovaahtoa. Mulla ei kuitenkaan ole espressokeitintä ja tämä oma ohjekin on mulle varsin hyvin passannut.

Aloo gobi eli intialainen perunacurry

Kävin eilen leffateatterissa katsomassa Piin elämän. Visuaalisesti kaunis, tarinaltaan myös vaikuttava elokuva. Ja heti alkoi tehdä mieli intialaista ruokaa.

Tikka Masalan osalta hyväksi havaittu sivusto reseptitaivas auttoi tässä asiassa. Päädyin tällä kertaa kasvisruokaan ja hyvältä kuulosti perunacurry eli aloo gobi.

Sille, joka ei pidä korianterista, tämä ei kyllä sovi, vaikkei korianteria mitenkään älyttömästi olekaan ja tokihan määrän voi määritellä itse. Itsekin vierastin joskus korianteria, mutta näköjään sitä voi tosiaan oppia syömään. Keittiön täytti mahtavan mausteinen tuoksu, ja täytyy sanoa että olipas muuten hyvää!! Vaikka chilimäärä näytti hurjalta niin tulisuutta ei ollut silti juuri nimeksikään, olisi siis saanut laittaa enemmänkin... tai sitten tulisempia chilejä.

Masala

Aloo gobi

Aloo gobi eli intialainen perunacurry (2 annosta) (ohje: reseptitaivas)

Masala
½ rkl jauhettua juustokuminaa
1,5 valkosipulinkynttä
1 tl inkivääriraastetta
1,5 chiliä hyvin pieneksi pilkottuna (siemenet pois)
½ rkl sitruunamehua
½ kourallista tuoretta korianteria
½ rkl sinapinsiemeniä
½ rkl jauhettua korianteria
½ tl kurkumaa

Sekoita ainekset tasaiseksi massaksi.

Curry
1 pieni sipuli hienonnettuna
1,5 rkl ruokaöljyä (oliiviöljy käy myös)
125 g kukkakaalia
2 perunaa n. 2x2cm kokoisiksi pilkottuna
1 dl kasvislientä
½ dl luonnonjogurttia
suolaa
½ kourallista tuoretta korianteria

Kuumenna öljy pannulla. Lisää sipuli. Kuullota. Lisää masala ja pyörittele tasaiseksi. Lisää perunat ja katso, että pannulla on tarpeeksi öljyä. Anna kypsentyä pienellä lämmöllä kannen alla n. 5-7 min. Lisää pannulle kasvisliemi ja kukkakaali. Sekoita ja anna hautua kannen alla 10-15 min. Kun kasvikset alkavat olla al dente, lisää luonnonjogurtti ja anna kiehua vielä pari minuuttia. Lisää tuoretta korianteria ja nosta levyltä. Tarjoile.

Sitten jääkiekko-otteluun!

Jämäpelmenit ja blogin esittely

Olen aina pitänyt ruoanlaitosta. Ja nyt aikuisella iällä aina enenevässä määrin.

Kyllästyn helposti. En useinkaan tee samaa ruokaa kahdesti, jos teen ruokaa itselleni. Sen sijaan jos kokkaan muille, kokkaan mieluummin jo kokeiltua ruokalajia, ettei satu kamalia yllätyksiä.

Rakastan kokeilla uutta. Välillä turvallisemmin, mutta välillä myös rohkeammin. Kansainvälinen keittiö on vasta lähinnä viimeisten vuosien tuttavuutta ja erilaiset vaikuttimet ovat osallisena, kuten matkat ja kavereiden suositukset.

Päättymässä olevat opinnot ja kaupungin vaihdos kerryttivät muutamia ylimääräisiä kiloja, joista nyt pitäisi päästä eroon. Tämä ei silti ole laihdutusblogi, mutta lupaus siitä että ruoat voivat olla myös terveellisiä. Mutta ei mikään uudenvuodenlupaus, sillä en usko sellaisiin.

Uusi asunto ja ihanan tilava keittiö innostavat kokkaamaan, joten nyt koetan toteuttaa jo pitkäaikaisen unelmani omasta ruoka-aiheisesta blogista. Saattaahan blogiin eksyä muitakin juttuja, mutta pääasiallisesti tämä keskittyy ruokiin.

No mutta, sitten ne jämäpelmenit. Tein eilen blinejä ja pelmeneitä ja jääkaappiin jäi könttä pelmenitaikinaa sekä jauhelihatäytettä. Eikun kaulitsemaan ja ottamaan juomalasilla ohueksi kaulitusta taikinasta ympyrän muotoisia palasia...

Taikinan ohje: Valio
Täyte: Jauhelihaa, valkosipulia, sipulia, mausteita
Blinitäytteet: Kylmäsavulohitäyte & Kylmäsavuhärkätäyte (no niin, tuo ohje on kylmäsavuporoa mutta kylmäsavuhärkä maistui myös tosi hyvältä)

Pelmenit (4 hengelle) (ohje Valio)

Taikina
4 ½ dl vehnäjauhoja
½ tl suolaa
1 muna
1 dl vettä
2 rkl juoksevaa margariinia

Mittaa jauhot ja suola kulhoon, sekoita. Tee keskelle "kraateri", johon lisäät munan, veden ja viimeisenä margariinin. Vaivaa tasaiseksi taikinaksi. Kääri taikina kelmuun ja anna olla jääkaapissa vähintään ½ tuntia.

Täyte
400 g naudan paistijauhelihaa
1 iso sipuli
2 valkosipulin kynttä
Sitruunapippuria
Yrttisuolaa
öljyä paistamiseen

Kuumenna öljy. Lisää mausteet ja anna paahtua hetken. Lisää sipuli ja valkosipulimurska, kuullota. Lisää jauheliha, ruskista. Tarkista maku.


Ota pelmenitaikina jääkaapista, voit jakaa sen 2-3 osaan niin sitä on helpompi käsitellä. Kaulitse hyvin ohueksi taikinaksi. Ota pyöreällä muotilla, esim. lasilla, halkaisijaltaan 6-7 cm kokoisia ympyrän muotoisia paloja. Havainnollistettu ohje pelmeneiden väsäämiseen on kuvallisena alla. Pelmenit keitetään runsaassa lihaliemessä mielellään laakeassa kattilassa, johon voi lisätä myös esim. laakerinlehtiä mausteeksi. Tarjoiluun smetanaa ja suolakurkkua.

Ensin kastellaan taikinaympyrän reunat...

Täytettä päälle

Reunat yhteen niin että pelmenistä tulee puolikuun muotoinen

Puolikuun kulmat yhteen

Reuna taitetaan taakse

Pelmeneitä valmiina keitettäväksi

Lihaliemi porisee jo...

Pelmeneitä kiehumassa

Oikeastihan pelmeneitä kuuluu syödä smetanan ja suolakurkun kanssa, mutta ne kuluivat loppuun edellisiltana. Jäljellä oli vain blinitäytteitä, jotka nekin kyllä sopivat pelmeneiden kanssa riittävän hyvin. Tässä kuvassa kylmäsavulohitäyte

Ja tässä kuvassa kylmäsavuhärkätäyte.